Valtio haluaa saada nuoret mahdollisimman nopeasti lukion penkiltä yliopistoon, ja tämä näkyy Helsingin yliopistossa pääsykokeiden muuttumisena. Viime keväänä pääsykokeisiin valmistumisaikaa rajoitettiin sillä, että pääsykoeaineisto julkistettiin vasta kuukautta ennen kokeita ja se oli myös aiempaa suppeampi. Tämän oli määrä parantaa saman kevään ylioppilaiden asemaa niin, että he ehtivät ensin valmistautua ylioppilaskirjoituksiin ja vielä levä täkin ennen pääsykoeurakkaa.
– Ennakkomateriaalin supistus oli vasta ensimmäinen askel ja isot muutokset ovat vielä edessä, kertoo Helsingin yliopiston opetuksen toimialan kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
– Jatkossa, vuonna 2020, pääväylä opiskelijavalinnoissa toteutetaan niin sanottuna todistusvalintana ja lisäksi kehitetään pääsykoetta, jossa aineisto voidaan antaa käteen vasta koesalissa, Niinistö-Sivuranta sanoo.
– Tällöin keskimäärin noin puolet pääsee sisään suoraan ylioppilasarvosanoillaan ja puolet puhtaasti pääsykokeen perusteella. Lisäksi yliopistoon voi päästä suorittamalla avoimessa yliopistossa tietyn verkkokurssin huippupisteillä. Vielä on varhaista arvioida, paljonko yliopisto-opiskelijat uudistusten vuoksi nuorenevat, mutta suunta on väistämätön.
– Yliopistojen rahoitusmalli 2021:n mukaan ne, jotka suorittavat ensimmäistä tutkintoaan ja valmistuvat tavoiteajassa, tuottavat yliopistolle selvästi enemmän rahaa kuin toisen tai kolmannen tutkinnon suorittaneet. Tämä ohjaa nuorten ja ensikertalaisten ottamiseen tavalla tai toisella. Mallia ei vielä joulukuussa ollut hyväksytty, mutta muutoksia on Niinistö-Sivurannan mukaan tulossa.
– Toisaalta yliopistot haluavat säilyttää ”useita reittejä yliopistoon”, joten pääsykokeista ei kokonaan luovuta. Alumnin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että jatkossa yritykseen voi tulla yhä enemmän jopa vain 22 vuotiaita maistereita. Jotta he eivät olisi työelämän suhteen liian keltanokkia, työ elämäopintojen määrä Iso Pyörä tutkinnonuudistuksessa nostettiin kandidaatinopinnoissa kymmeneen opintopisteeseen. Kokonaisuus vaihtelee tiedekunnittain. Yhtäällä on työelämäluentoja ja koulutusta CV:n muotoiluun, mutta opiskelijat osallistuvat myös tutkimushankkeisiin ja saavat yrityksistä aitoja ongelmia ratkottavakseen, jolloin he voivat yhdistää teoreettisen osaamisen konkreettiseen tekemiseen. Opiskelijat esimerkiksi miettivät työhyvinvointia yrityksissä, tuovat jonkin projektin käynnistämisvaiheeseen nuoren sukupolven näkemystä tai ideoivat pelifirmalle uutta peliä.
– Uraseurantakyselyissä systemaattisesti mainitaan geneeristen vuorovaikutustaitojen ja ongelmanratkaisun merkitys työelämässä, Niinistö-Sivuranta sanoo.
Toimien tuloksellisuutta on mahdotonta suoraan osoittaa, mutta luultavasti jotain on tehty oikein ja suunta on hyvä. Syksyllä uutisoitiin, että Helsingin yliopisto loikkasi sijalta 82 sijalle 48 yliopistovertailussa, jossa vertaillaan valmistuvien työllistymistä globaaleilla työmarkkinoilla. Listan huipulla olivat yhdysvalta laiset Harvard, Caltech ja MIT sekä Britannian Cambridgen yliopisto. Aalto-yliopisto oli sijalla 140. Times Higher Educationin tilaamassa listassa kaksi raatia, joissa kummassakin oli noin 7000 asian tuntijaa, otti kantaa siihen, mistä ylipistoista heidän mielestään valmistuivat työmarkkinakelpoisimmat ihmiset. Alumnit voivat pyydystää kandi opiskelijoita yritystensä projekteihin suoraan tai urapalveluiden kautta.